Valokeila osa 33 Anna Puu

Anna Puu julkaisi vähän aikaa sitten uuden levyn, jonka tyylittelyä on voinut kuulla jo sinkkujen muodossa. Jos aikaisemmalla Rakkaudella Anna Puu-levyllä oli vahvaa akustista kitaraa ja Amerikan meininkiä, niin uudella levyllä kuuluu syntikat ja sähkökitarat. Selkeästi elektronisempi levy kuin koskaan aikaisemmin. Se ei poista sitä tosiasiaa, että Annalla on upea ääni ja hän voi tehdä näköjään ihan mitä musiikkia vaan ja saada sen kuulostamaan hyvältä…

Olen henkilökohtaisesti tykännyt Annan musiikista jo ensimmäisestä levystä alkaen. Kaunis päivä-kappale on yksi suomalaisen pop-musiikin helmiä. Siinä on kaikki mitä täydellinen kappale vaatii. Tarttuva kertsi, kaunis laulu ja koskettavat sanat. Kohta missä lauletaan; “Ja minä nousen vaikka putoan” saavat aikaiseksi kylmät väreet. Sen verran tuttu tunne tuo on varmasti monelle.

Yksi hauskimpia haastatteluita, joita tein Annan kanssa oli Suomipopilla. Siinä kuulee, miksi suorat lähetykset on parhaita. Kun saa hepulin ja alkaa nauraa, sitä voi olla vaikea lopettaa. Katso oheisesta linkistä tuo videopätkä, missä lähti hommat ihan eri raiteille kuin alunperin piti.

Löytyy täältä: https://www.is.fi/musiikki/art-2000005120922.html

Valokeilassa saatiin hienosti pakeutua koko ura tähän asti. Vaikka olen Annaa useasti haastatellut, niin edelleen löytyi asioita, joita en hänestä tiennyt. Kuuntele haastattelu ja ylläty.

Löydät sen täältä: https://www.supla.fi/supla/3286431